Museo-opasteet

Tallarin aitta

Elias Tallari oli kuortanelainen viulupelimanni. Hän eli 1800-luvun lopulla. Alunperin varastona tai nukkumatilana toiminut aitta on nimetty kansanmuusikkon mukaan. Takaseinää koristaa Tallarin sukupuu. Aitan seinässä on kuulanreikiä.

Keski-Hynnilän talo

Vuonna 1774 rakennettu Keski-Hynnilän talo on alunperin sijainnut Mäyryn Hynnilässä. Kuortaneen talomuseolle se lahjoitettiin ja siirrettiin vuoden 1958 maatalousnäyttelyä varten.

Porstuvasta, eli eteisestä vasemmalle avautuu suuri tupa. Se oli kodin keskus, jossa saatettiin muun muassa syödä, nukkua, leipoa, nikkaroida ja järjestää kokoontumisia.Tuvan suuri takka toi lämpöä ja valoa, sekä mahdollisti ruoan kypsentämisen. Takaseinällä, isonkaapin vieressä on lusikkateline. Jokaiselle perheen jäsenelle oli oma puinen lusikka, joka aina käytön jälkeen nuoltiin puhtaaksi ja laitettiin takaisin telineeseen. Nurkissa sijaitsevissa ylisängyissä oli mukava nukkua. Kesäisin palvelusväki nukkui piha-aitoissa ja talvisin sisällä, osa jopa tupaa reunustavien penkkiarkkujen päällä. 

Tuvasta siirrytään tupakamariin, jossa talon isäntä ja emäntä nukkuivat. Pöydällä oleva iso Raamattu kertoo siitä, että uskonnolla on ollut ennen nykyistä isompi merkitys ihmisten elämässä, sillä siitä saatiin vastauksia. Monet kansanuskot ja -tarinat ovat myös syntyneet tiedon puutteesta. Esimerkiksi, kun ei tiedetty, mistä ukkonen taivaalla johtui, uskottiin, että Ukko ylijumala on vihainen.

Seuraava huone on peräkamari, joka toimi vierashuoneena. Talon takaseinässä oleva susiluukku saattoi toimia pakotienä, jos etuoven kautta sisään tuli vihamielistä väkeä.

Erstupa on kuin tupa pienoiskoossa. Siellä saivat isovanhemmat asua syytinkiläisinä omassa rauhassaan, mutta silti perheen ympäröiminä. Nurkasta löytyy museon tiedettävästi vanhin esine, vyyhdinpuut vuodelta 1637.

Porstuvasta lähtee jyrkät portaat yläkertaan. Pienempi huone on tyttären kamari. Kaksi mallinukkea on puettu hääpukuihin ja seinällä on malliesimerkki pitsistä. Yläkerran isompi huone, ylistupa, on vain kesäkäyttöön. Valoisasta tilasta löytyy pieni kokoelma Kuortanelaisesta taiteilijasta Iivari Honkolasta. Nurkassa olevilla kangaspuilla tehtiin kangasta tai mattoja.

Savutupa

Astuessa hämärään savutupaan ei välttämättä ensimmäisenä tule mieleen asuinsija. Tämä kyseinen savutupa on kuitenkin joskus toiminut Kuortaneen Märijärvellä sijaitessaan jonkun kotina. Siinä asui mahdollisesti karjanhoitajia tai muita uudisasukkaita.

Oven vieressä olevassa suuressa uunissa ei ole savupiippua, joten savun ainoa tie ulos oli seinässä ja katossa olevat räppänäluukut. Talvisin ihmisten lisäksi sisällä saattoi asua eläimiä, kuten kanoja tai lehmä. Kyseinen 1900-luvulla heinälatonakin toiminut savutupa on rakennettu kiertävästä hongasta ja se on yksi ainoista Etelä-Pohjanmaalla säilyneistä savutuvista. Rakennus on museoalueen vanhin.

Kirkkoaitta

Kirkkoaitta on alunperin ollut Ala-Kuljun talon pihapiirissä Mäyryn kylässä. Aittaan on kerätty vanhaa kirkollista esineistöä Kuortaneen vanhasta kirkosta ja myös hautausmaalta. Arvokkaita esineitä ovat esimerkiksi vanhan kirkon alttaritaulu, kahdeksanhaarainen kynttelikkö ja kaksi ehtoollisviinikannua. Kulttuurihistorian kannalta aitassa oleva vanha alttaritaulu on harvinainen, koska sen on todennäköisesti maalannut Eric Westzynthius nuorempi 1700-luvun alkupuolella.

Erikoisuutena aitassa ovat useat vanhat hautapaalut, joista näkyy paikallisten veistäjien ja maalarien työnjälki, menetelmät ja ajan tyyli. Seinällä olevasta taulusta voidaan nähdä ne virsikirjan virsien numerot, jotka ovat syntyneet kuortanelaisten kansansävelmien pohjalta. Nähtävänä on myös jalkapuu ja häpeäpenkki.

Tuulimylly

Suuri tuulimylly on tuotu museolle Lehtimäen Puolivälistä. Mylly ei kuitenkaan riko museon kuortanelaisuutta, sillä se on alunperin Mäyrystä. Puoliväliin se matkusti miniän mukana myötäjäisinä.

Tuulimyllyn ylhäältä kaadettiin viljaa, jota tuulen voimalla liikkuneet jauhinkivet jauhoivat. Jauhot valuivat ovea vastapäätä olevaan pussiin. Vuoden 1963 Kuurtanes-Seuran joululehdessä myllystä kertovan artikkelin otsikko oli ”Muirem myllyt myätäpäivi, Mäyrym mylly vastapäivi”.

Kuhalammin lutti

Lutti, eli luhti- tai luttiaitta on komea rakennus. Ylhäältä löytyy kolme huonetta, joissa kesäisin saattoivat nukkua piiat, rengit tai talon lapset.

Alakerrassa on kaksi varastotilaa. Vasemman puoleinen oli vilja-aitta ja oikean puoleinen oli ruoka-aitta. Keskellä on sola, jossa on hevoskärryt. Ennen ei ollut autoja, joten joka paikkaan kuljettiin jalan tai hevoskyydillä. Talvella kärryt korvasi reki.

Korsu

Kuortaneen Sotaveteraanit rakensivat talkootyönä Korsumuseon kertomaan jälkipolville ajasta, jolloin Suomen kohtalo oli uhattuna. Korsu oli silloin tärkeä suoja vihollisen tulitusta ja luonnonvoimia vastaan. Korsun suojassa kerättiin voimia vartiovuorojen välissä. Tärkeää oli yhteydenpito kirjeiden välityksellä kotijoukoille ja puhdetöiden tekeminen sekä yhteishengen ylläpito.

Sotaveteraanit toivoivat, ettei kenenkään suomalaisen tarvitsisi kokea näitä aikoja enää.

Korsumuseo lahjoitettiin Kuurtanes-Seuralle.

Savusauna

Ampialasta museolle tuodun savusaunan sisään astuessa saattaa yllättyä sen koosta. Suuri kiuas lämmitettiin ja saunaan mentiin vasta, kun häkä oli hälvennyt. Nykyaikaista paljua tai kylpyammetta muistuttavassa saavissa kylvettiin itsensä puhtaaksi raskaan työpäivän jälkeen. Ennen saunassa myös synnytettiin.

---

^ YLÖS